Kun Lönnrot muutti Kajaaniin, Kainuussa elettiin kovia aikoja. Kolera raivosi. Kato oli vienyt monena vuonna viljasadon. Tuoreeltaan Lönnrot kirjoitti näkemästään ja kokemastaan ystävälleen Ahlstubbelle. Tämä kirje julkaistiin - aluksi ruotsiksi - Helsingfors Morgonbladissa sekä vähän myöhemmin suomennettuna Oulun Wiikko-Sanomissa.

Maailmankirjallisuuden klassikkoihin kuuluva Suomen kansalliseepos Kalevala syntyi Kainuussa. Sen loi Kajaanin piirilääkärinä 1833-53 toiminut Elias Lönnrot laajan kansanrunousaineiston pohjalta. Pääosa Kalevalan synnyttäneestä runoudesta kerättiin Vienan Karjalalasta Venäjän puolelta Vuokkiniemen pitäjän kylistä.

Paanajärven etnokulttuurikeskus koostuu museosta, savipajasta ja tekstiilikäsityöasemasta. Museona toimii vanha asuintalo, joka on restauroitu uuteen käyttöön.

Haikola on Karjalan tasavallan kansankirjailija Ortjo Stepanovin syntymäkylä, mutta siellä tehdään tunnetuksi myös muita vienankarjalaisia kirjailijoista: Nikolai Jaakkolaa, Jaakko Rugojevia, Pekka Perttua, Antti Timosta ja Nikolai Lainetta. Heidän teoksiaan tunnetaan kymmenissä maissa. Niistä on otettu monia painoksia ja myyty useita miljoonia kappaleita.

Vuokinsalmen kylästä syntyisin oleva Domna Huovinen (o.s. Karhunen 1878-1963) siirtyi Suomen puolelle Kuivajärvelle mentyään naimisiin Hilippä Huovisen kanssa. Domnan runovarasto oli suuri. Siihen kuuluivat mm.Lemminkäisen virsi, Lunastettavan neidon runo, Meren kosijat, häälauluja, lastenlauluja, loitsuja sekä runsaasti itkuja, joista hänet erityisesti tunnetaan.

Huovisen suvun muistomerkki pystytettiin 9.7.2005. Sen on suunnitellut arkkitehti Árpad Sailo ja pystyttänyt Huovisen sukuseura.

Kuivajärven kalmismaa sijaitsee saaressa. Se syntyi, kun entiseen Hietajärven kalmosaareen kiellettiin hautaamasta valtakunnan rajan tultua kulttuurirajaa vahvemmaksi. Kalmismaa on ollut käytössä 1920-luvulta alkaen. Vienalaisilla hautausmailla hautojen päällä ovat sielujen asuintilat: kropnitsat.

Nykyinen tsasouna valmistui vuonna 1957 ja vihittiin käyttöönsä seuraavana vuonna. Aiempi tsasouna paloi talvisodan aikana helmikuussa 1940, kun suomalaiset sotilaat polttivat kylän evakuoinnin jälkeen. Tämä tsasouna oli ehtinyt olla käytössä vain runsaat viisi vuotta. Sitä edellinenkin tsasouna oli palanut. Se oli pieni aittamainen rakennus Hilippä Huovisen pihapiirissä. Sen kohtalona oli tuhoutua päärakennuksen tulipalon yhteydessä vuosisadan vaihteessa. 

Kun ei voine Vorna nousta,

Peästä Pällin korvan peälle,

Polvusilleen nousemata,

- Sata sauvointa katoi (katkesi),

Kolme neljä korpikuusta -

Niin ei pojat puoletkana,

Kolmannetkana urohot

Voi eneä peästä.

Eino Leino syntyi Paltamossa Hövelön talossa, jossa Lönnrotkin oli asunut vähän aikaa Kajaanin alkuvuosinaan. Eino Leinon patsas, jonka on veistänyt Nina Sailo, pystytettiin vuonna 1980.