Kajaani

Elias Lönnrot asui Kajaanissa vuosien 1833 - 1853 välisen ajan. Tuona aikana syntyivät Kalevalan ja Kantelettaren käsikirjoitukset sekä monia muita merkittäviä kirjallisia töitä.

Kajaanin tapahtumiin ja nähtävyyksiin voit tutustua Kajaanin kaupungin kotisivuilla.

Kuhmo

Kuhmo on tunnettu monipuolisesta kulttuuritarjonnastaan. Vuosi alkaa Kuhmon Talvi -festivaalilla ja huipentuu heinäkuuhun, jolloin voi kuunnella monenlaista musiikkia kansainvälisesti arvostetuissa Sommelo ja Kuhmon Kamarimusiikki -festivaaleilla. Lapsille ja nuorille Kuhmossa on tarjolla Hilpeä heinäkuu.

Juminkeko tarjoaa koko vuoden ajan Kalevala-teemaisia näyttelyitä ja siellä voi katsella kansalliseepokseemme, karelianismiin ja karjalaiseen kulttuuriin liittyviä multimediaohjelmia. Niitä on valmistettu eri-ikäisille katsojakunnille alle kouluikäisistä lapsista mummoihin ja vaareihin asti.

Raja-asema

Suomen ja Vienan välinen raja-asema, Vartius - Lyttä, sijaitsee Kuhmon ja Kostamuksen välissä. Raja-asema on avoinna joka päivä klo 7 - 21.

Rajan voi ylittää moottoriajoneuvoilla ja polkupyörällä. Venäjän puolelle menemiseen tarvitaan viisumi, jollaisen voi hankkia mistä tahansa matkatoimistosta, mutta suosittelemme kuhmolaisia Matka-Hermannia ja Matka-Kyllöstä niiden Vienan asiantuntemuksen vuoksi. Viisumin hakemiseen tarvitaan 10 arkipäivää, ulkomaalaisilla enemmän. Matkatoimistoista saa ohjeet viisumin hakemiseen tarvittavista asiakirjoista.

Vuokkiniemi

Vuokkiniemi oli runonkeruuaikaan pitäjäkeskus, jonka alueeseen kuuluivat lähes kaikki merkittävät runokylät. Karjalaisen väestönsä vuoksi se on edelleen yksi merkittävimmistä vienalaisista kylistä.

Tietoa Vuokkiniemestä löydät myös Vuokkiniemi-seuran sivuilta: www.vuokkiniemi.net/

HUOM! Jos olet menossa Vuokkiniemestä Venehjärveen tai Vuonniseen, kannattaa tutustua näiden paikkakuntien sivuihin etukäteen, sillä verkkoyhteydet kylissä ovat huonot.

Vuonninen

Vuonnisen kylässä Elias Lönnrot tapasi perinteentaitaja Vaassila Kieleväisen. Hänen kanssaan käymänsä keskustelun perusteella hän sai idean koota keräämästään kansanrunoudesta eepoksen.

Vuonnisen suurin laulaja oli Ontrei Malinen, joka paitsi lauloi Lönnrotille parhaimpia hänen siihen asti saamiaan runokokonaisuuksia, myös soitti kerääjälle tekemäänsä kanteletta. Juuri tämä kannel on matkailureitin tunnus.

Huom. Verkkoyhteydet Vuonnisessa ovat huonot, joten näihin sivuihin kannattaa tutustua etukäteen.

Paanajärvi

Paanajärvi on arkkitehtonisesti parhaiten säilynyt Vienan Karjalan suuri kylä. Se on myös koko Kemijoen viimeinen karjalaiskylä. Paitsi omintakeisen arkkitehtuurinsa kannalta Paanajärvi on myös suusanallisen ja käsityöperinteen vuoksi merkittävä. Kylä on nimittäin toiminut vuosisatojen ajan siltana karjalaisen ja venäläisen kulttuurin välillä. Vaikka kylä on karjalainen, sen asukkaat ovat olleet Vienanmeren rannikolle pidettyjen yhteyksien takia kaksikielisiä.

Paanajärven kylä tunnetaan maailmalla, koska se voimalaitosaltaaseen hukkumisuhan vuoksi pääsi World Monumnets Watchin Maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosiksi 1996–2001. Vastavoimana aloitettiin kylän restaurointi ja vuonna 2006 Paanajärvelle myönnettiin Europa Nostra -mitali, mikä on korkein eurooppalainen tunnustuspalkinto kulttuuriperinnön säilyttämisestä.

Paanajärvessä matkailija sukeltaa vanhaan elämänmuotoon ja voi kokea monenlaisia elämyksiä. Kylässä on myös museo.

Paanajärvessä toimii käsityöasema, josta voi ostaa tekstiilikäsitöitä: mattoja, kirjailtuja liinoja, yms. ja myös lasten tekemiä matkamuistoja. Kylän savipajassa valmistetaan saviastioita kotitarpeisiin ja myyntiin. Kylässä on myös veneverstas, josta voi tilata perinteisiä puuveneitä tai mustia kylyjä, savusaunoja, vaikka ulkomaillekin.

Huom! Verkkoyhteydet Paanajärvessä ovat huonot, joten näihin sivuihin kannattaa tutustua etukäteen.

Haikola

Haikola on pieni, mutta idyllinen vienalaiskylä. Se tunnetaan sekä muinaisista runontaitajistaan että ennen kaikkea kansankirjailija Ortjo Stepanovista, joka oli lähtöisin kylästä ja joka kirjoitti keskeisen osan tuotannostaan siellä.

Haikolassa toimii etnokulttuurikeskus, joka käsittää Ortjo Stepanovin kotimuseon, kansatieteellisen museon, päärakennuksen näyttelytilat sekä konserttisalin, joka toimii myös seminaarien ja luentojen pitopaikkana.

Kansanmusiikkijuhla Sommelo päättyy aina Haikola-päivään. Haikolan esiintymiset ovat enemmän kuin konsertteja. Kylän akustisessa ympäristössä voidaan luoda äänimaisemia, jotka jäävät elämään muistoissa vuosien päähän.

Syksyisin Haikolassa järjestetään elokuvafestivaali, jonka teemana on dokumenttifilmit Vienan Karjalasta.

Haikolassa on mahdollisuus myös majoittua – etukäteen sopien ja muulloin kuin järjestettyjen tapahtuminen aikaan.