Kainuun kunnat, joiden kautta Lönnrot kulki tällä matkalla: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Kuhmo, Sotkamo

Reitti:
Kajaani - Paltamo - Ristijärvi - Hyrynsalmi - Kianta - Kivijärvi - Tšena - Ponkalahti - Vuonninen - Pirttilahti - Vuokkiniemi - Tšena - Kivijärvi - Akonlahti - Kuhmo - Sotkamo - Kajaani

Tammikuussa 1833 Elias Lönnrot oli muuttanut Kajaaniin. Kainuusta tuli hänen asuinpaikkansa kahden vuosikymmenen ajaksi ja sieltä käsin hän teki vastaiset runonkeruumatkansa. Neljäs matka oli Kalevalan synnyn kannalta tärkein, sillä sen tuloksena hän sai ajatuksen tehdä kokoamastaan kansanrunoaineksesta eepoksen. Runonkeruumatkan Kainuun kulkureittikin on hyvin kirjattu, olihan matka samalla myös virkamatka, jonka aikana hän poikkesi kymmeneksi päiväksi Vienan puolelle.

Matkakertomuksen Lönnrot lähetti saman vuoden marraskuussa J.L.Runebergille, joka julkaisi sen seuraavana vuonna toimittamassaan Helsingfors Morgonblad-lehdessä. Menestyksekkään Vuokkiniemen kylissä tapahtuneen runonkeruun jälkeen Lönnrot tuli Akonlahden kautta Kuhmoon, jossa hän Juortanan talossa lopetti matkakertomuksensa.

Neljännestä matkastaan Lönnrot kertoo myös kirjeessään (11.10.1833) Keski-Venäjällä Kasanin yliopistossa opiskelevalle ystävälleen Juhana Wirzénille, joka oli hänen mukanaan kolmannen runonkeruumatkan vauhdikkaalla alkuosuudella.

Lönnrotin saama runosaalis neljänneltä keruumatkalta oli 49 runoa ja noin 2 900 säettä. Se avasi myös hänen oman runosuonensa ylistämään Vuokkiniemen pitäjän laulajia. Matkalta palattuaan hän kirjoitti rehtori Simo Appelgrenille pitkän runomuotoisen kirjeen, josta seuraava ote.

Kiitä häntä kirjastansa, 
Rustamastansa runosta.
Jonka hehki tapasin
Tultuani tuonempata, 
Kuhmossa kulettuani, 
Kanssa kirkolla Kiannan, 
Vieläpä etempänäki
Yli raukkojen rajojen, 
Wuokkiniemen pitäjässä, 
Laulupaikassa paraassa, 
Maalla mahtavan Venäjän,
Josta laukun lastattuna
Toin runoja tullessani,
Kirjoitettuja kylissä,
Talosissa tavatuita, 

Venehissä veisatuita,
Laulajoilla laulatuita; 
Pannakseni paperille
Joko vanhan Väinämöisen
Virren töistä viisaista, 
Joko nuoren Joukahaisen
Jouto juonittelemista,
Kanssa kauniin Kaukomielen
Lieto pojan Lemminkäisen, 
Ainosista askareista,
Elikkä seppo Ilmarisen,
Sykysyisistä sysistä,
Taonnaistansa talvisista, 
Paahtamistansa pajassa.