Koska hän ei viihtynyt "viheliäisyyden pesäksi" nimittämässään kaupunkipahasessa, hän alkoi jo keväällä 1833 suunnitella talon ostamista maalta. Tämä aie toteutui seuraavan vuoden maaliskuussa, kun hän osti Paltamosta Hövelö -nimisen talon. Vasta keväällä 1834 hän muutti sinne tai oikeammin aluksi hänen veljensä Gabriel, jonka Lönnrot oli kutsunut tilanhoitajaksi. Itse hän oli Helsingissä virkavapaalla 8.5.-22.7.1834 välisen ajan eli vasta sieltä tultuaan hän itse asettui Hövelöön. Talo osoittautui sijaitsevan kuitenkin viranhoidon kannalta liian kaukana kaupungista, joten Lönnrot, joka syksyn 1834 jatkuvien virkamatkojen takia ei montakaan kuukautta siinä ehtinyt majailla, myi sen vuoden 1835 tammikuun lopussa ja muutti sieltä Kajaaniin maaliskuun taitteessa. Hän oli jo joulukuussa 1834 ostanut Paltamosta n. 3 kilometrin päässä kaupungista itäänpäin Polvilan-Partalan tilan, jonne muuttivat asumaan paitsi tilanhoitajaveli myös heidän vanhempansa ja ajoittain muitakin sukulaisia ja työväkeä. Muutto sinne kunnostusten jälkeen tapahtui vasta toukokuussa 1835.
Lönnrot osti (2.3.1835) myös kaupungista talon, jota poismuuttava postimestari Montgomery ei ollut saanut myydyksi kenellekään. Polvilan talojen korjauksen jälkeen hän ei yleensä yöpynyt Kajaanin talossaan kuten ei muissakaan myöhemmissä kaupunkiasunnoissaan, vaan hoiti siellä vain työtehtäviään. Seitsemännen runonkeruumatkansa ajan (15.9.1836-15.11.1837) Lönnrot oli yli vuoden poissa Kajaanista.
Kantelettaren viimeistelyvaiheen Lönnrot oli Etelä-Suomessa, kun hänellä oli 7 kuukauden virkavapaus 21.12.1839-1.6.1840. Vielä kesänkin hän jäi etelään, Vesilahden Laukkoon. Senaatti myönsi hänelle elokuussa kahden vuoden virkavapauden lokakuun puolesta välistä alkaen kirjallisia töitä varten. Lönnrot palasi tekemään niitä Kajaaniin. Tutkimusmatkat kuitenkin kutsuivat. Seuraava alkoi 16.1.1841 ja kesti toukokuun loppuun, mutta Lönnrot ei palannut Kajaaniin, vaan viipyi Etelä-Suomessa lokakuuhun asti. Sen lopulla hän taas lähti pisimmälle runonkeruumatkalleen (31.10.1841-20.10.1842) Lappiin, Arkangeliin ja vepsäläisten asuinsijoille. Kajaaniin palattuaan hän ryhtyi taas hoitamaan virkaansa ja vuokrasi kaupunkiasunnokseen huoneen Kajaanin pappilasta (nykyinen Brahenkatu 14). Sitä hän piti kakkosasuntonaan ja virkahuoneenaan maaliskuun 26. päivään 1844 asti, josta alkoi hänen viisivuotinen virkavapautensa, jonka järjestämisessä F.J.Rabbe oli suuresti auttanut.
Aluksi Lönnrot lähti heti Helsinkiin ja sitten juhannukselta kielentutkimusmatkalle Viroon ja Liivinmaalle sekä Inkeriin. Tämä matka päättyi vasta vuoden lopulla Pietariin. Tammikuussa 1845 Lönnrot saapui Helsinkiin ja matkusti sieltä seuraavana kuukautena Laukkoon. Vasta huhtikuun alussa hän palasi Kajaaniin. Siellä hän sitten ahersi kirjallisten töittensä parissa - parin kuukauden lyhyttä viranhoitoa vuodenvaihteessa 1847-48 lukuunottamatta, kun hänen viransijaisensa oli poissa.
Kajaanissa kaupunkiasunto vaihtui muutaman kerran. Huhtikuusta 1845 joulukuuhun 1846 Lönnrot oli pappilassa vuokralla. Sitten siirtyi Laukkoon huhtikuun 1847 puoliväliin asti. Palattuaan hän vuokrasi toukokuussa kaupungista asunnon A.J.Roosin talosta, jota käytti seuraavan vuoden elokuun puoleen väliin asti. Silloin hän lähti yhdeksäksi kuukaudeksi Laukkoon viimeistelemään Uuden Kalevalan käsikirjoitusta. Sieltä palattuaan - naimisiin mentyään ja ottaessaan jälleen virkansa hoidettavaksi ja - hän asui vaimonsa entisen työpaikan Kajaanin sahan vuokralaisena (alkaen 15.7.1849) siihen asti, kunnes hänen rakennuttamansa oma talo valmistui syyskuun alussa 1850. Siinä hän ehti asua vuoden 1853 loppuun asti, kunnes muutti tammikuun alussa 1854 suomen kielen professoriksi Helsinkiin.
Kajaanissa asumisaikanaan 1833-1853 Lönnrot oli virka- ja lyhyitä runonkeruumatkoja lukuun ottamatta yli viiden ja puolen vuoden ajan poissa sieltä.