Kun Lönnrot palasi Kajaaniin tuolta matkalta, hän lähti miltei välittömästi kahden kuukauden virkavapaalle (8.5.-23.7.) Helsinkiin, juuri Kalevalan käsikirjoitusta tekemään. Hän ei ehtinyt kuitenkaan saada kolmannestakaan valmiiksi ennenkuin joutui heinäkuun lopussa palaamaan virkakaupunkiinsa. Virkavapauden vuoksi tarkastusmatkoja oli rästissä ja hän teki niitä tiiviissä tahdissa elokuusta marraskuun puoleen väliin. Hän kiersi kaikki normaalit tarkastuskierroksensa. Näillä matkoillaan hänellä oli Kalevalan käsikirjoitusaineistonsa mukanaan ja hän työskenteli koko ajan sen parissa.
Kalevalan alkuperäinen käsikirjoitus koostuu kolmesta erillisestä vihkosta. Ensimmäisen Lönnrot allekirjoitti Kajaanissa 29. päivänä syyskuuta 1834, pian sen jälkeen, kun hän oli palannut Ristijärvelle, Hyrynsalmelle, Suomussalmelle ja Puolangalle ulottuvalta rokotusmatkaltaan. Tuon matkan jälkeen hän teki vesitse Oulujärveä pitkin matkan Pyykkölään, Manamansaloon ja Jaalankaan. Dokumenttina tästä Lönnrotin matkalasku.
Lääkärinkierrokset jatkuivat seuraavaksi Murtomäkeen, Saaresmäkeen, Säräisniemeen ja Rokualle sekä toisella tarkastusmatkalla Paltamoon, Melalahteen ja Kivesjärvelle. Lokakuun 20. päivänä valmistui Kalevalan käsikirjoituksen toinen vihko. Sekin on allekirjoitettu Kajaanissa, mutta Hövelön lisäksi sitä on siis työstetty Kainuun läntisissä osissa.
Välittömästi toisen vihkon valmistuttua Lönnrot lähti 22.10. Sotkamoon ja Kuhmoon rokotuksia hoitamaan. Reitti oli seuraava: Kajaani - Kuluntalahti - Sotkamo- Kuhmoniemi - Lentiira - Kuumu - Pajakka - Kuhmoniemi - Häkkilä - Tuhkiniemi - Lammasperän Kähkölä - Malisen talo - Kesseli - Havukan talo rajalla - Kolvasjärvi - Repola - Kolvasjärvi- Kesseli - Korkiavaara - Selkävaara - Malinen - Lammasperä - Kuhmoniemi -Kajaani. Hän siis poikkesi matkan aikana myösrajan takana Repolan puolella. Tämän reitin varrella valmistui Kalevalan viimeinen kolmannes, sillä marraskuun 11. päivänä Lönnrot on Kuhmossa allekirjoittanut eepoksen kolmannen käsikirjoitusvihkon. Vielä esipuhetta vailla ollut ja pieniä tarkistuksia saava käsikirjoitus käsitti tuossa vaiheessa 11 688 säettä, kun lopullinen määrä tuli olemaan 12 078 säettä.
Vuodenvaihteessa 1835 Lönnrot möi Hövelön ja osti omaksi ja vanhempiensa asuinpaikaksi Partala-Polvilan tilan Paltamosta kolmen kilometrin päässä Kajaanista. Lisäksi hän osti väliaikaisesti Kajaanista postimestari Montgomeryn talon, kun tämä oli muuttamassa pois eikä saanut taloaan kenellekään kaupaksi. Silti hän asui maaliskuun loppuun asti Hövelössä ja hioi siellä käsikirjoituksen lopulliseen muotoon sekä kirjoitti esipuheen, joka valmistui helmikuun 28. päivänä vuonna 1835.
Koko Kainuun voidaan siis katsoa olevan Kalevalan syntypaikka. Valtaosan ja parhaat runot eepokseen Lönnrot sai Vienan Karjalasta, mutta niiden pohjalta käsikirjoitus syntyi Helsingissä ja kaikissa Kainuun kunnissa.