Ontsin talossa toimi 1800-1900-lukujen vaihteessa majatalo ja kestikievari. Muun muassa I. K. Inha ja K. F. Karjalainen ovat yöpyneet siinä. Neuvostoaikana se oli vuosikymmeniä toimistokäytössä. Sitten se saneerattiin asunnoiksi. Pari viime vuosikymmentä suurin osa talosta on ollut tyhjillään.

Vuosina 2013–2014 Juminkeko-säätiö yhteistyössä Kostamuksen kaupungin kanssa osana Ontrei Malisen kulttuurimatkailureitti  -hanketta kengitti rakennuksen ja restauroi osan taloa etnografiseksi museoksi, joka kertoo vienankarjalaisten elämäntavasta noin sata vuotta sitten. Museo avattiin yleisölle Iljan päivänä 2014.

Talon rakennutti 1800-luvulla Remsun sukuun kuluva varakas kauppias Ontrei (synt.1838), jota paikallisesti kutsuttiin Ontsiksi. Hän sekä toinen vuokkiniemeläinen kauppias Teppana Vanhala (synt.1841) toimivat tukkukauppiaina laukkureille eli laukkuryssille. Kummallakin oli kymmeniä Suomessa kauppamatkoilla vaeltavia renkejä eli tšumtsankantajia. Ontsilla oli kauppa Suomessa, Jalasjärvellä. Kun se paloi, hän siirtyi jatkamaan tointaan Vuokkiniemeen. Hänellä oli saiturin maine. Hänen varallisuudesta kertoo se, että 1886 tulipalon jälkeen vakuutussummaksi ilmoitettiin 15 000 silloista Suomen markkaa.

Ontsin kuoleman jälkeen yritys siirtyi hänen pojalleen Riiolle, joka harjoitti kauppaa aina vuoteen 1917 eli Lokakuun vallankumoukseen saakka. Riiko hankki riistaa Vuokkiniemen ja Kostamuksen metsästäjiltä ja toimitti sitä Kajaaniin myytäväksi. Tämän lisäksi Riiko harjoitti laukkukauppaa Suomessa.